Hypätään sen kohdan ylitse, kuinka valitan olevani huono bloggaaja, kuinka on ollut kiire, kuinka on olllut asiaa mutta en ole osannut purkaa sitä, kuinka asioita on tapahtunut (kuitenkaan paljastamatta tarkemmin mitä on tapahtunut) kuinka aikuiselämän realiteetit stressaavat jne.

Tällähetkellä meillä ei pidetä mattoja (ne pysyvät pitämättäkin tuossa pinossa heh heh öö) osa tavaroista on jo kolmatta viikkoa pahvilaatikoissa, hukassa ovat ainakin kamera ja imurin pölypussit (tämä saattaa liittyä jotenkin tuohon matto-asiaan hmm.) Elämässä sellainen uudistumisvaihde meneillään. Kohta tulee muutaman viikon reissua, tarkoitus sitten palata heinäkuussa tarkemmin Tähän elämään. Joitakin maistiaisia tässäkin on jo koettu, olimme viime perjantaina eräässä paikallisessa, jossa oli ilokseni mm. punkkareita ja miun maailman ihanin ex-pomo. Samana iltana istuimme joen varressa kuunnellen jotakin festivaalimusaa ja nauttien muutaman tölkkijuomatuotteen. Siinä nurmikolla mieleeni tuli koti, vanhat tutut kaupunki-festivaalit, ja kaikki ne ihanan kauheat puolitutut ja ystävät ja puhelut "missä te ootte joo me ollaan tässä rannassa no missäkohtaa tulkaa tänne". Sielä me istuimme kahdestaan, ja mahdollisuus nähdä tuttuja naamoja oli olematon. Tuli ikävä, toisaalta tuli tunne, että eiköhän me täälä pärjätä. Ainakin paremmin kuin edellisessä paikassa.

Nyt edessä on muutama viikko kesän festivaaleja (töissä ja vapaalla 2-1) sekä ihania ihmisiä. Kesä. Ystävät. Elämä. Heihei koti.  (heihei blogi)